Kesä takana, syksy edessä

Sostakovitsin jousikvartetit. On oma hommansa kuunnella kaikki viisitoista kunnolla. Taidanpa tutkiskella mistä aloittaa. Luin tänään, että säveltäjän tyyli selkeni vuosikymmenien kuluessa. Viidestoista on jo aika pelkistetty. Olen kyllä kuullut ne kaikki. Voi olla, että syksy tekee mietteliääksi. Kaunosielu minussa herää, runopoika.

Mestarin varhaismietteitä

muttakaikkituleevieläparemmaksi
koskasentäytyytullaparemmaksi

Yksityiskohta Einojuhani Rautavaaran aiemmin julkaisemattomasta runosta "Ruhtinatar, optimisti". Kirjoitettu Wienissä 1950-luvulla.

Soi

Georg Freidrich Händelin huilusonaatit ja concerto grosso op.3.

Concerto grosso (it. suuri konsertto) on myöhäisbarokin aikainen sävellysmuoto orkesterille ja solistiryhmälle. Magnus Lindbergin jälkeen Händelin musiikki kuulostaa kevyeltä ja helpolta - kuten on tarkoituskin. Händel on ollut suosittu jo vuosisatoja.

Venetsia

Jos ehdin, aion käydä myös Venetsiassa. Pyhän Markuksen (San Marco) kirkon parvet ovat asetettu vastakkain. Renessanssisäveltäjät Andrea Gabrieli ja Giovanni Gabrieli kokeilivat siellä ensimmäistä kertaa monikuoroisuutta. Kiehtovaa, miten arkkitehtoniset ratkaisut ovat vaikuttaneet ja innoittaneet musiikinhistoriassa.

"Vain äärimmäinen on kiinnostavaa"

En osannut aavistaa, että Caterina Steniuksen Magnus Lindberg -kirja olisi niin hyvä- ainakin ensimmäisten lukujen perusteella. Lindbergin musiikillisen elämänkatsomuksen voi ilmeisesti puristaa yhteen ainoaan sanaan: kiinnostavaa. Hyvä niin, sillä ilman uteliaisuutta luovuutta ei ole. Toistaiseksi (kirjassa) Lindbergiä on kiinnostanut absoluuttisesti kaikki, ei pelkkä äärimmäisyys.

Tapaus dodekafonia

Schönbergin mukaan kysymys ei ollut niinkään atonaalisuudesta kuin pantonaalisuudesta; kaikkien sävellajien samanaikaisesta käytöstä.

Mahler, 146 v.

Tänään on Gustav Mahlerin (1860-1911) syntympäivä. Hänen toinen sinfoniansa (c-molli) on yksi länsimaisen musiikinhistorian järkäleistä. Mitä tulee kuoleman jälkeen? Siitä nimitys Ylösnousemus. Mahler tunnettiin jo koltiaisena myös etevänä kapellimestarina .

Myös suomalainen Mikko Franck syntyi kapellimestariksi; hän rakenteli pikkupoikana legoista oopperataloja ja lueskeli partituureja. Ensimmäisen kirjansa Franck luki kokonaan 22-vuotiaana.

Aamutuimaan

Johannes Brahms: Sonata in F Minor, Op. 5 No. 3.

Jykevyyttä, painavuutta ja orkestraalista massaa. Aamun voisi aloittaa kevyemminkin. Onneksi viisiosaisen jättisonaatin viimeinen osa Finale tuo raskaaseen kattaukseen keveyttä, joskin on muodoltaan rondomainen. Brahmsin sonaatti on parikymppisen säveltäjän pikkuvanha sävellys, jota ammattilaiset edelleen arvostavat.